Uudistumisen taito -valmennuksen toisessa lähipäivässä uppouduttiin luovuuteen ja luovaan ajatteluun. Päivässä tutkittiin, kuinka luovuus ja luova ajattelu voi auttaa kehittämään omaa liiketoimintaa. Valmennuksessa on mukana 12 yritystä, joiden edustajat saivat eväitä luovuutensa löytämiseen ja hyödyntämiseen. Päivä ja sen harjoitukset todistivat kuinka luova ajattelu kehittyy ja vahvistuu ihmisten välisissä kohtaamisissa sekä vuorovaikutuksessa.
Lue lisää luovasta ajattelusta ja luovuudesta Hyvää Työtä-Akatemian blogista.
Mitä olisi yrittäminen ilman luovaa ajattelua?
Luova ajattelu auttaa ratkaisemaan käytännön ongelmia. Se synnyttää myös uusia, ennalta tuntemattomia asioita. Luovissa ratkaisuissa yhdistyvät uutuus, hyödyllisyys sekä avoimuus ja yllätyksellisyys. Luovuus liiketoiminnassa voi tarkoittaa vaikkapa asiakkaan näkökulmasta erityisen sujuvan palvelun luomista tai kekseliästä tapaa markkinoida yrityksen palveluita. Luova ajattelu auttaa vastaamaan muuttuvan ympäristön haasteisiin ja kehittämään innovatiivisia, asiakaslähtöisiä palveluita.
”Olen ylpeä siitä, että minulle on kehittynyt kyky ajatella luovuutta. Parasta pienryhmässä oli, kun sai vapaasti varastaa kaverin idean. Oivalsin, ettei luovuus ole vain jonkin hienon teoksen tekeminestä, vaan vaikka ratkaisun löytäminen johonkin pulmaan.”
Tiina Eskelinen-Mustonen, Perroscent
Kuinka ruokkia luovuutta arjessa?
Valmennuspäivän etävieraana oli toimittaja ja kirjailija Piia Leino, joka myös opettaa luovaa kirjoittamista. Leino kehotti ruokkimaan inspiraatiota etsimällä asioita, jotka aiheuttavat kihelmöintiä. Hän neuvoi myös tallentamaan kiinnostavat asiat kirjoittamalla tai kuvaamalla. Vaikka arkistoihin ei edes palaisi, tallentaminen auttaa täsmentämään, mikä oikeasti kiinnostaa. Parasta lääkettä luovuuden ylläpitoon ovat leikittely, hulluttelu ja ylilyönnit. Kirjailija tapaa ajatella itse uutta kirjaa ideoidessa, että tämä on vain leikkiä, eikä siitä tarvitse kertoa muille. Voisiko uusia palvelu- ja tuoteideoita myös alkuun jalostaa tässä hengessä?
Kirjailijalla on myös tapana pallotella ajatuksia muiden kanssa. Usein jo asiasta kertominen auttaa ymmärtämään, mistä siinä on oikeastaan kyse.
Keskity sisältöön ja ideaan, jätä pilkkujen viilaaminen myöhemmäksi. Muista myös levon ja väljyyden merkitys luovan ajattelun vaalimisessa! Luovat ideat syntyvät harvoin hektisessä ja tiukkaan aikataulutetussa arjessa. Luovuus vaatii levänneen mielen, rauhallista tuumailua ja tilaa synnyttää uusia oivalluksia.
Täydellisyyden tavoittelu tappaa luovuuden!
Kuinka ruokkia ideointia omassa työssä tai ryhmässä?
Kun kehitetään uutta tai ratkaistaan ongelmia, tarvitaan ideointia. Kuinka voisimme ratkaista ongelman x? Kuinka voisimme paremmin palvella asiakassegmenttiä y? Luova ajattelu mahdollistaa ideoinnin.
Erityisesti ryhmässä tapahtuvaa ideointia voi fasilitoida monin eri tavoin, esimerkiksi legojen tai kuvakorttien avulla. Iltapäivä todisti kuvien voiman luovassa ideoinnissa. Kuvat ruokkivat ajattelua ja auttavat ideoimaan. Kuvat auttavat myös sanoittamaan asioita, ja kuvin rikastettu keskustelu ryhmässä on usein antoisaa. Ei siis ihme, että visualisointi on palvelumuotoilun keskeinen työkalu!
Jenni tutustutti valmennettavat kuvakortteihin. Ryhmäharjoituksissa korttien kuvista kumpusi huikeita oivalluksia siitä, mitä työssä ja elämässä kannattaa säilyttää, kehittää, hyväksyä ja poistaa.
”Kannatti tulla Iisalmesta asti. Työpaja oli mahtava. Asiat selkeytyvät, kun ne sanoo ääneen. Sain konkreettisia vinkkejä ja löysin kehittämiskohteita, kun pallottelin asioita toisten kanssa.”
Taina Karvonen, Mainostoimisto Polku
Ideointityöpajat eivät ole oikotie onneen
Ryhmässä tapahtuvan ideoinnin taustalla täytyy olla ymmärrys siitä, että olemme erilaisia. Toiset nauttivat ryhmässä pallottelusta ja keskustelusta, toiset taas saavat parhaat ideansa yksin. Jo pienessä kahden hengen suunnittelutiimissä, joka vastaa valmennuksen sisällöstä, nämä erot näkyvät. Hanna usein tuottaa yksin luonnoksia sisällöstä tai ehdotuksia johonkin aiheeseen. Jenni pääsee vauhtiin yhteisissä keskusteluissa, mutta ei välttämättä saa mainittavia tuloksia aikaan yksinään.
Hedelmällinen ideointi yhdistää eri lähestymistapojen vahvuudet. Käytännössä erilaisuutta kannattaa hyödyntää ideointitapaamisen välitehtävillä. Parhaiten yksin ideoivat voivat koota ajatuksiaan jo ennen työpajaa ja täydentää tuloksia jälkikäteen. Ryhmän voimasta innostuvat antavat parhaan panoksensa, kun ollaan yhdessä koolla.
Ryhmässä tapahtuvaa ideointityöskentelyä kannattaa aina tuunata ryhmän mukaan, ja varmistaa, että psykologinen turvallisuus on luotu ryhmään.
Olemme erilaisia? Kuinka se käännetään vahvuudeksi ideoinnissa?
Muista myös tämä: kurkkaa asioita jotain eri vinkkelistä!
Ideoinnin lämmittelynä voi yrittää tönäistä ajatuksia pois tutuilta laduilta, nyrjäyttää vähän ajatuksia. Jos tavoitteena on vaikkapa kehittää toimintaa, voi ensin hetken aikaa miettiä, miten toiminnasta saisi nykyistä merkittävästi huonompaa. Ryhmässä tämä näkökulman vaihto usein rentouttaa ilmapiirin ja auttaa myös näkemään asiat, mitkä ovat jo hyvin. Siitä on helppoa jatkaa parantamisajatuksia metsästämään!
Ryhmä on nyt sukeltanut luovuuden lähteille. Uudet teemat odottavat taas seuraavassa lähivalmennuksessa 25.5. Kuopiossa!
Teksti on kirjoitettu yhteistyössä Vuokko Viljakan kanssa. Lisää aiheesta Hyvää Työtä-Akatemian blogissa.
