Uudistumisen taito -valmennuksen 3. päivässä tarkasteltiin tunteita ja tunneilmastoa sekä niiden merkitystä liiketoiminnalle. Lisäksi pysähdyttiin tarkastelemaan omaa liiketoimintaa erilaisten työkalujen avulla. Lue lisää tunneilmaston merkityksestä Hyvää Työtä-Akatemian blogista.
Miksi tunteet ovat niin tärkeitä – töissäkin? Tunteet ovat keskeinen, hyvinvointia edistävä, neurofysiologinen järjestelmä. Tunteet saavat meidät toimimaan tilanteissa, missä meidän on pakko toimia. Ne siis takaavat hyvinvointimme silloin, kun se on uhattuna ja lisäävät hyvinvointiamme silloin, kun olemme turvassa.
Tunteet tarttuvat helposti ja vaikuttavat tunneilmaston muodostumiseen.
Tunneilmasto tarkoittaa ryhmässä yhteisesti jaettua ja koettua tunnetta. Se muovautuu ryhmän jäsenten myötävaikutuksesta, ja sitä voidaan myös johtaa aktiivisesti ja rakentaa haluttuun suuntaan. Tunneilmasto muodostuu aina, kun ihmiset tapaavat. Johtajien tunnetilalla on valtava merkitys työyhteisöön ja on varmaa, että tunneilmasto näkyy myös asiakaskohtaamisisissa. Tunneilmastoa ei siis kannata vähätellä! Tutkimusten mukaan se selittää jopa 71% työyhteisöjen tuloksellisuudesta. Tunteisiin on mahdollista vaikuttaa, ensin omiin ja sitten muiden. Tunteista tehdään lähes aina vääriä tulkintoja, jos niistä ei puhuta. Tunteista on tärkeä puhua, kun rakennetaan tunneilmastoa.
Kehon kieli viestii voimakkaasti tunnetiloista. Mitä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asiakaspalvelun tai -kohtaamisten näkökulmasta?
Mikä voisi virittää juuri minut vahvaan ja rauhalliseen läsnäoloon? Ehkä se on musiikki, ehkä jotain muuta. Virittyminen erilaisiin tunnetiloihin on opittavissa. Itsetuntemus on avainroolissa tunneilmaston rakentamisessa. Hyvän tunneilmaston kautta rakentuu myös kestävästi kannattavaa liiketoimintaa.
Tämän valmennuspäivän työkaluna oli Joharin ikkunan muokattu versio, mihin oli tuotu mukaan liiketoiminnan näkökulma. Joharin ikkuna on psykologien Joseph Luftin ja Harrington Inghamin vuonna 1955 kehittämä vuorovaikutusmalli. Nimensä se on saanut kehittäjiensä etunimistä.
Lataa työkalupohja tästä.
Joharin ikkunaa voi hyödyntää itsetuntemuksen kehittämiseen henkilötasolla, mutta myös yritystoiminnan kehittämisen apuna. Työkalu ja työskentely auttaa katsomaan sisään ja ulospäin eli pohtimaan, miten näet itsesi ja millaisena näyttäydyt muille. Joharin ikkunassa on neljä ruutua. Ruutujen näkökulmat ovat minä tunnen ja tiedän, minä en tunne ja tiedä sekä muut eivät tunne tai tiedä. Ruudut voidaan otsikoida niin, että vasemmassa yläreunassa on avoin ruutu, vasemmassa alareunassa kätketty ruutu, oikealla ylhäällä sokea ruutu ja oikealla alhaalla tuntematon ruutu.
Hyvä itsetuntemus auttaa myös liiketoiminnan kehittämisessä!
Joharin ikkunan ruudut voivat olla erikokoisia. Niitä voi myös tietoisesti pienentää tai suurentaa. Esimerkiksi avoin ruutu kasvaa itsetuntemuksen ja puhumisen kautta. Sokeaa ruutua voi puolestaan pienentää muun muassa palautteen avulla.
Harjoituksen avulla voi pohtia esimerkiksi sitä, millaisen kuvan kukin on luonut itsestään muille ja itselleen (avoin ja kätketty ruutu). On olemassa tiedostamattomia asioita, mitä itse emme näe tai mitä muutkaan eivät näe (sokea ja tuntematon ruutu). Ne vaikuttavat meihin sekä liiketoimintaan. Valmennuspäivän harjoituksessa pohdittiin ensin Joharin ikkunan näkymiä henkilökohtaisesta näkökulmasta ja sen jälkeen yrityksen näkökulmasta.
Oivallukset syventyivät ryhmäkeskusteluissa ja poikivat vilkasta keskustelua sekä vinkkejä esimerkiksi siitä, kuinka voisi hyödyntää paremmin markkinointia tai viestintää tuomaan esiin omaa osaamista tai palveluita. Kotitehtäväksi jäi pyytää palautetta sokean ruudun valottamiseen. Osalle valmennettavista oli helpompi pohtia ruutujen näkymiä yrityksen, osalle päinvastoin itsensä kautta. Olemme erilaisia!
Päivän toisessa harjoituksessa tarkasteltiin liiketoimintaa vielä toisen työkalun avulla mm. pohtien liiketoiminnan merkityksellisyyttä ja taloudellista potentiaalia. Harjoitus herätti ajatuksia, miten omaan liiketoimintaan voisi tuoda kannattavasti itselleen merkityksellisiä asioita, mitä voisi toisaalta kokonaan poistaa tai ainakin vähentää, ehkä ulkoistaakin ja mitä puolestaan kehittää ja lisätä. Harjoituksen selvä lopputulema oli, että asiat konkretisoituvat, kun ne kirjoitetaan ylös.
Innostuksesta asiaan kertoi koulutustilassa kaikunut iloinen puheensorina ja nauru.
Kolmas valmennuspäivä tarjosi tuhdin tietopaketin tunteista, tunneilmastosta ja itsetuntemuksen tärkeydestä. Tästä on hyvä jatkaa! Neljäs valmennuspäivä päättää kevätkauden uudessa ympäristössä Pilpan majalla. Valmennettavien toive toteutuu, ja he pääsevät päivän päätteeksi halutessaan pureskelemaan yhdessä uusia asioita vielä rantasaunan lauteilla.
Teksti on kirjoitettu yhteistyössä Vuokko Viljakan kanssa. Lisää aiheesta Hyvää Työtä-Akatemian blogissa.