En pidä muutoksista ja silti olen elämäni varrella luopunut monesta asiasta tai ryhtynyt isoihin uusiin asioihin. Konsulttina työskentelen muutoksen kanssa jatkuvasti asiakkaiden kanssa. Miten ironiselta se tuntuukaan.
Toisaalta ajattelen, että kun en itse pidä muutoksesta, ymmärrän sen takia paljon paremmin, mitä muutoksen edessä pitää muistaa. Olen keksinyt tavat, joilla saan muutosta jäsenneltyä.
Olen turvallisuushakuinen ihminen ja kartan liian isojen riskien ottamista. Uskallan luopua vanhasta vasta sitten, kun minulla on jo seuraava askel osittain otettuna. Tarvitsen rohkaisua ja tukea. En ole hyvä muutoksissa, en etenkään yksin. Siksi minun on edettävä tietyn askelin, kun muutos hirvittää ja riski tuntuu liian isolta siitäkin huolimatta, että riski ei välttämättä tosiallisesti ole hirveän iso.
Miten ihmeessä olen sitten pystynyt tekemään suuria päätöksiä ja muutoksia elämäni varrella? Yrittäjyys, kotitilan ostaminen, talon rakentaminen, luottamustehtäviin hakeutuminen jne. Nämä kaikki ovat valtavia muutoksia.
Ollaan siis tunteen nimeltä pelko kanssa tekemisissä. Mikä on pelon vastakohta? Käytän mieluummin sanaa varmuus kuin rohkeus, koska rohkeus voi olla vauhdilla seinään ajamista: tekoja ilman mitään suunnitelmaa tai faktapohjaa. Minusta tämä olisi kammottavinta kaikista. Varmuus kertoo minulle siitä, että riskejä on, mutta ne on käsitelty ja niistäkin huolimatta teen tai hyväksyn muutoksen.
Pelosta varmuuteen hyvien kysymysten kautta
Miten minä työstän pelkoa, kunnes vaakakuppi kääntyy (riittävästi) varmuuden puolelle? Kun minua pelottaa, piirrän tai kirjoitan pelon auki ja alan jäsennellä sitä ensin itsekseni:
- Miksi muutos tarvitaan? Mitä ajattelen siitä itse? Mikä tuntuu vaikealta ja mikä tuntuu houkuttavalta?
- Osaanko minä sanoa parilla lauseella miksi muutos on tarpeellinen? Jos en osaa, en ole ostanut koko ajatusta.
- Mitkä ovat riskejä? Mihin voin itse vaikuttaa ja mihin en? Mitkä riskit voin hyväksyä ja mitä en, ja miksi?
Muutoksen palastelu ja analysointi
Joskus muutos tapahtuu minulle ns. yllättäen ja pyytämättä ja joskus minä olen itse aktiivisena toimijana miettimässä muutosta. Olipa kummasta tahansa kyse, jaan sen osiin ja tiivistän.
Olen tähän asti käyttänyt perinteistä SWOT-analyysiä, jossa lajitellaan kokonaisuus vahvuuksiin, heikkouksiin, mahdollisuuksiin ja uhkiin. Edelleen SWOT on hyvä ja toimiva, mutta tuntui että haluan jotain vähän erilaista. Aloin ajatella asioita ilon ja potentiaalin kautta: missä yhdistyvät molemmat ja missä ei kumpikaan. Olen käyttänyt tätä pohjaa monenlaisten asioiden hahmotteluun: koko elämä ja siihen kuuluvat asiat (työ, ihmissuhteet, harrastukset) tai rajatumpiin kokonaisuuksiin kuten oman yrittäjyyden ja palveluiden pohtimiseen.
Ilo ja potentiaali kuulostavat helposti hippihommilta. Mutta jos kaltaiseni faktapohjainen ihminen on löytänyt tästä avun, ajattelumallista on varmasti apua muillekin.
Oletko jumissa vanhassa?
Kuten edellä on todettu, turvallisuushakuisena ihmisenä saatan helposti jumittua asioihin ja olosuhteisiin, joissa asiat ovat ns. hyvin, mutta ilo on hävinnyt (laatikko 4). Otan esimerkin töistä. Tiedän että olen todella hyvä asiassa x ja sille on asiakaskunnassa tilausta. Voisin vain jatkaa ko. homman tekemistä ja saada siitä hyvin liikevaihtoa, mutta liika rutiini alkaa uuvuttaa ja saman toistaminen ei innosta. Laatikko 4:n kohdalla voi miettiä, että miten palvelua voisi muuttaa (delegoida osan, tehdä itse osan) tai onko kenties tullut aika luopua ns. lypsylehmästä, koska on kehittynyt jo ammattilaisena eteenpäin ja onkin uudenlaisia asioita, joista innostuu ja joissa on myös myyntipotentiaalia. Oman firman markkinointityö on toinen esimerkki: olemme ratkaisseet asian käyttämällä kumppania, joka hoitaa markkinointiarjen pyörittämisen puolestamme. Tietysti osallistumme tekemiseen, mutta meidän ei tarvitse yrittäjinä käyttää siihen hurjia määriä omaa aikaa.
Mikä sinua uuvuttaa ja on kannattamatonta? Mille sinun pitäisi raivata tilaa?
Laatikkoon numero kolme kuuluvat asiat, joita pitää pystyä sietämään ja tekemään. Jos työrooli koostuu enimmäkseen tämän laatikon asioista, ollaan työuupumuksen tiellä ja kannattamattomassa busineksessa. Asiat voivat olla myös sellaisia, joista saattaisi järjestelemällä päästä kokonaan eroon. Otetaan esimerkiksi palvelu, joka on kannattavuudeltaan huono eikä edes innosta tekijäänsä. Jotenkin on ehkä ajan saatossa siihen päätynyt, tai se on juttu josta on joskus ollutkin liekeissä, mutta ei enää. Konsultointikeikalla ammattivalokuvaajan palveluista poistettiin perhe- ja lapsikuvaukset, koska ne eivät olleet riittävän kannattavia keikkoja ja niiden tekeminenkin suorastaan ärsytti. Näistä luopuminen raivasi tilan kannattavammille ja suoraviivaisemmille yritysbrändien kuvittamisen töille (laatikko 2). Muutos ei käynyt hetkessä ja hän tarvitsi tukea matkan varrella, jotta uskalsi sanoa ei keikoille, josta hänet laajalti tunnettiin. Motivaatio muutokselle oli riittävän vahva ja siksi se onnistui ajoittaisista heikoista hetkistä huolimatta.
Mikä tuo puhdasta iloa?
Oma pohjoissavolainen agraarikasvatusperintö on tuonut ajattelumallin, jossa kaiken on oltava mielellään rationaalista ja aina pitäisi olla tekemässä jotain tuottavaa ja järkevää. Jos löysäilee ja askareen sijaan valitseekin vaikka iloisen elämän, syyllisyys nakuttaa takaraivossa. Miksi istua Kuopion torilla jäätelö (lonkero) kädessä kauniina kesäpäivänä, kun pitäisi olla ajamassa nurmikkoa tai mättämässä halkoja liiteriin. Elämä on elämistä varten ja kaikessa ei tarvitse aina olla järkeä tai syntyä tuloksia. Kun on puhtaita ilon aiheita töissä tai vapaalla, jaksaa molempia enemmän. Tietysti ihan niin hippi ei saa olla, että kuvittelee pelkästään ilolla ilman potentiaalia pärjäävänsä kovin pitkälle. Torihengailuilla en maksa laskujani.
Mitä muutosta karttava ihminen haluaisi antaa vinkiksi muutosta johtaville?
Muutosta ei hyväksy, jos muutosta ei ymmärrä tai se on liian pelottava (hallitsematon).
- Miksi-viestintä paremmaksi! Ota avuksi ihminen, joka ei innosta hihkuen ota muutosta vastaan. Sparraamalla ja juttelemalla saat omaa muutosviestintää roimasti parannettua. Käykää keskustelu ”Pelosta varmuuteen hyvien kysymysten kautta” -kohdan kysymyksillä.
- Parhaimmillaan muutos syntyy henkilöstön havainnoista ja toiveista. Jos strategiatyötä tehdään henkilöstön kanssa, muutostenkin perustelut käyvät helpommin. Myös tehdyt valinnat (mitä tehdään ja ei tehdä) on helpompi perustella.
- Pyytäkää jokaista miettimään, mitä muutos tarkoittaa omalle kohdalle. Tämä pohdintatehtävä kannattaa tehdä sekä henkilökohtaisella että tiimitasolla. Järjestäkää tälle pohdinnalle aikaa ja tarjotkaa työkalut sen tekemiseen. Voisiko Ilo&Potentiaali-työkalu olla tähän sopiva?
Kokeillaanko jotain uutta?
Pajussa autamme yrityksiä ja tiimejä muutoksessa. Voimmeko auttaa sinua onnistumaan?
Innosta ja osallista mukaan ideointiin ja keskusteluun uusilla menetelmillä
Tuntuuko, että strategiaprosessi toistuu samanlaisena vuodesta toiseen?
